Unikankare - kulttuurimedia navigaatio
16.10.1998
Teksti: Anneli PerkiöKuvat: Ninna Kuismanen
VERDIN TRUBADUURI TURUSSA
Kuva: Ninna Kuismanen

Traagisina rakastavaisina
Leonorana Clara Bystrand ja
Manricona Staffan Galli.
Trubaduuri on täällä jälleen: yksi maailman kautta aikojen suosituimmista oopperoista esitettiin ensi kerran Turussa jo vuonna 1874 ja edellisen kerran vuonna 1972. Ottaen huomioon, että Turulla ei ole oopperataloa, tämä on jo aika paljon. Mutta mikäpä siinä - Verdin Trubaduuria voi luonnehtia suorastaan kaikkien oopperoiden äidiksi, kuten kapellimestari Hannu Lintu asian ilmaisee.

Trubaduurin juoni on hyvin melodramaattisen ja hyvin sekava - se vilisee kreivejä ja mustalaisia, neitoja ahdingossa ja ryöstettyjä lapsia, sukukirouksia ja noituuksia - mutta samalla Trubaduuri on yksi oopperakirjallisuuden helmistä ihastuttavine aarioineen, yhtenä esimerkkinä Leonoran tummasta taustasta hitaasti esiin nouseva kaihoisa ja samalla eloisa "Tacea la notte placida - Di tale amor", jossa hän kertoo ystävättärelleen salaisesta rakkaudestaan tuntemattomaan trubaduuriin. Verdin tuntomerkki on nopeat dramaattiset vaihtelut ja sitä tässä kaikesta huolimatta hyvin värikkäässä oopperassa todellakin on. Masentavan synkäksi ei Trubaduuria voi sanoa, vaikka lopussa kaikki kokevatkin traagisen kuoleman.

Turun Oopperayhdistys on paneutunut tähän esitykseen erityisellä huolella, esimerkiksi solisteja on voitu etsiä kauempaakin, kun ooppera esitetään alkukielellä. Musiikin laadun takaa myös Turun kaupunginorkesteri, joka on saatu kokonaisuudessaan mahdutettua Kaupunginteatteriin, tosin pari penkkiriviä poistamalla. Kapellimestari Hannu Linnulle tämä on debyytti oopperan maailmaan, joten tulkinta on varmasti ainakin tuore.

Kuva: Ninna Kuismanen

Trubaduuri Manrico joutuu
tarttumaan aseeseen
ylivoiman edessä.

Pääosissa, traagisina rakastavaisina laulavat ruotsalaiset Clara Bystrand (Leonora) ja Staffan Galli (Manrico), despoottisena kreivi Lunana Jassi Zahharov Estonia-teatterista ja mustalaismatriarkkana Ritva Auvinen, joka ei esittelyjä tarvinne. Lisäksi mukana ovat mm. Jouni Kokora palvelija Ferrandona ja yli 60 hengen kuoro, joka on Märt Krellin valmentama.

Koko komeuden ohjaa Erik Söderblom, joka paremmin tunnetaan puheteatterista, mutta jolla on aikaisempaakin oopperakokemusta mm. viimekesäisestä Musiikkijuhlien "Sulhaset koetuksella" Mozart-oopperasta. Lavastus on monia oopperoita lavastaneen Juha Lukalan käsialaa, pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majavan ja Reija Laineen.

Oopperaa esitetään vain kahdeksan kertaa. Esityskielenä on italia, mutta tapahtumista saa selvää seuraamalla suomenkielistä juoniselostusta, joka on Erik Söderblomin kirjoittama ja korostaa ehkä tahallisesti juonen mahdottomuuksia - jos kerran tehdään melodraamaa niin tehdään sitten kunnolla!

alanavigaatio