Unikankare - kulttuurimedia navigaatio
13.3.1999
Teksti ja kuvat Ismo Luukkonen
VALTATIE

Suomessa on teitä kaikkiaan 380000 kilometriä. Tästä 78000 kilometriä on yleisiä teitä, joista 64 % on päällystetty. Yleiset tiet jaetaan karkeasti maanteihin (n. 42000 km) ja paikallisteihin (n. 36000 km). Maanteistä valtateitä on 8400 km ja kantateitä reilut 4300 km. Moottoriteitä on 450 km ja moottoriliikenneteitä 230 km. Teihin kuuluviksi lasketaan myös 13300 siltaa sekä kuutisenkymmentä lauttaväliä. Yleisten teiden pääoma-arvoksi on laskettu noin 90 miljardia markkaa (15 mrd euroa).

Teillä on historiansa. Eri aikoina tiet on vedetty eri paikoista ja eri tavoin. Erilaiset liikennemuodot ovat vaatineet tiestöltä erilaisia ominaisuuksia. Maatalouteen perustuvalla yhteiskunnalla ei pääsääntöisesti ollut varoja käytettäväksi tienrakennukseen. Tehtävä oli annettu maanomistajille, jotka täyttivät velvollisuutensa kukin halujensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Teitä linjattaessa rakentamisen helppous oli avaintekijä. Hankalimmat paikat, suot ja jyrkät kalliot, kierrettiin. Historiallisen ajan alusta periytyvä Hämeen Härkätie kulkee yhä vielä pehmeästi maisemaa myötäillen. Sen reitille on ympäristö asettanut rajat.

Ismo Luukkonen: Polku, Lieto
Polku, Lieto

Autojen yleistyminen ja teollistuminen 1900-luvun alkupuolella synnyttivät tarpeen ja mahdollisuudet laajamittaiseen tienrakennukseen - ja kestopäällysteeseen. Samaan vaiheeseen ajoittuu myös tienpidon ottaminen maanomistajilta yhteiskunnan tehtäväksi. Teollisuuden, kaupan ja motorisoituneen liikenteen kasvavat vaatimukset tekivät tienrakennuksesta suurteollisuutta. Nykyaikainen valtatie ei kysy lupaa maisemalta. Se kulkee suoraan, oli edessä kallio tai suo. Suoruus merkitsee nopeampia yhteyksiä ja sitä kautta edullisuutta. Soraksi murskattu kallio on taasen ilmaista rakennusmateriaalia.

Tie on aina poliittisten päätösten tuote. Jokaisella tiellä on suora suhde valtaan. Teiden kohdalla valta on hyvin konkreettista, sillä se kohdistuu kautta aikojen tärkeimpään vallan kohteeseen, maahan. Jokainen rakennettu tie on kannanotto, joka kertoo yhteiskunnan ja vallanpitäjien arvoista ja asenteista maata, maisemaa ja ympäristöä kohtaan.

Tie maisemassa on esteettinen tekijä. En tarkoita vain pittoreskia hiekkatietä, joka kaartaa sievästi viljapellon vierustalla. Kaikilla teillä on oma estetiikkansa, ympäristöön sopeutuva tai siihen oman arpensa lisäävä. Myös moottoritie on kaunis. Harpin ja viivottimen avulla kartalle piirretyt tielinjaukset näyttäytyvät maisemassa graafisina, säännönmukaisina linjoina. Niiden kauneus on järjestyksen ja geometrian kauneutta.

Moottoritien eritasoristeys on valtava maisemaveistos, jota voi ihailla paitsi ilmasta tai kartalta, myös maisemasta käsin... kunhan tulee tilaisuus pysähtyä! Mutta pysähtyminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koko monumentti on pystytetty nopeuden ja tehokkuuden jumalalle. Sen kaarteet ja liittymät on suunniteltu ylläpitämään vauhtia. Pysähtyminen eritasoristeyksessä olisi pyhäinhäväistys, tai pahempaa, se kieltäisi risteyksen primäärisen merkityksen, vauhdin. Pysähtymällä eritasoristeykseen kiellät eritasoristeykseltä oikeuden olemassaoloon! Se on sääli, sillä veistos on hieno.

Ismo Luukkonen: E18, 40, Kaarina
E18, 40, Kaarina

Tehokkuus on nykymaailman tärkein jumala ja auto on hänen temppelinsä. Mutta henkilöauto sinänsä voitaisiin nostaa myös tehottomuuden symboliksi. Vuonna 1992 Suomessa oli 2,6 ihmistä jokaista henkilöautoa kohden. Jos kaikki Suomen henkilöautot täytettäisiin väljästi (4 henkeä/kärry), niihin mahtuisi myös 2,7 miljoonaa ulkomaalaista, ja silloin kaikki 8968 linja-autoa kulkisivat tyhjinä!

Samana vuonna henkilöautoilla ajettiin yhteensä 33,1 miljardia kilometriä. Ajon aikana autoissa istui keskimäärin 1,4 ihmistä. Autoa kohden ajoa kertyi 17300 kilometriä, eli 47,4 kilometriä päivässä. 60 kilometrin keskituntinopeudella tämä tarkoittaa 47,4 minuutin ajoa joka päivä. Toisin sanoen autot seisovat käyttämättömänä 96,7% ajasta. Ei kovin tehokasta! Toisaalta hyvä näin, sillä tämä vaatimaton käyttöprosentti riitti polttamaan 3,46 miljoonaa tonnia bensiiniä tai dieselöljyä.


Valtatie - Ismo Luukkosen valokuvia valokuvakeskus Perissä

alanavigaatio