Unikankare - kulttuurimedia navigaatio
24.3.1999
Teksti: Kaija Ilkko


MAAHISTEN MAIHINNOUSU - KATSE ISLANTIIN

Kielestään ylpeät islantilaiset

Islannin kulttuurissa kohtaavat vanha viikinkiperinne ja ylikansalliset virtaukset, vastoinkäymisten koettelema menneisyys ja korkean elintason nykypäivä, kansanuskomukset ja tieteellinen ajattelu. Kulttuurien kohtauspaikka on synnyttänyt omaleimaista kulttuuria, joissa on vaikutteita monesta eri lähteestä ja suunnasta.

Islannin kieli on saanut sanansa viikingeiltä ja sen sanasto on muuttunut hyvin vähän noista ajoista, johtuen saaren syrjäisestä sijainnista. Kielen puhtautta vaalitaan tarkoin. Maassa on kielineuvosto, joka etsii omia vastineita uusille sanoille. Islannin yleisradiossa työskentelee jopa kielenhuoltaja, joka kuuntelee kaikki lähetykset, varsinkin uutiset, ja kielen virheellisyyksistä jaetaan toimittajille nuhteita.

Saagojen tarinoita

Saagojen tarinat kulkivat ensin suullisena perintönä samoin kuin Suomessa Kalevalan laulut. Niitä alettiin kirjoittaa muistiin pääosin 1100-1200 -luvuilla. Tärkein tarinoiden tallentaja oli Snorri Sturluson (1179-1241). Saagat kertovat viikinkisankareiden luonteesta ja urotöistä sekä heidän matkoistaan ja päivittäisestä elämästään.

Panimoravintola Koulussa torstaina nähtävä Vilja av järn on Baura Magnusdóttirin esittämä kertomus Guðriður Þóbjardóttirin elämästä Grönlannissa ja Viinimaassa Eerik Punaisen aikana. Tarinan on kirjoittanut Brynja Benediktsdóttir, joka on itse paikalla Koulussa. Perjantain vierailunäytäntö on Teatteri Peron esitys Gunnlaugurin saagaan perustuvasta rakkaustarinasta Ormstunga. Dramatisointi Benedict Erlingsson, Halldora Geirharðsdóttir ja Peter Engkvist, joka myös on ohjannut ja kääntänyt näytelmän.

Lähteenä käytetty: Vastakohtien Islanti (Sigurbjörg Árnadóttir, Jouko T. Parviainen)

Kaija Ilkko oli työharjoittelussa Unikankareessa 8.3.-11.4.1999.

alanavigaatio