Unikankare - kulttuurimedia navigaatio
21.7.1998
Tornin juurella

mainostorni Antiikin muotokieleen perustuvat arkkitehtuurisuuntaukset romuttuivat nopeasti 1910 - 30-luvuilla, jolloin funktionalismin aatteet levisivät Euroopassa. Suuntauksen edustajien usko demokratiaan, tieteeseen, teknologiaan ja uudenlaiseen sosiaaliseen vastuuseen näkyi arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun sisällöissä.

Rakennuksen funktion ja muodon entistä suorempi yhteys kuvastui sileissä valkoisissa seinäpinnoissa ja nauhamaisissa ikkunalinjoissa. Kuvaavaa on, että arkisetkin rakennukset, kuten ns. osuuskauppafunkkiksen viljavarastot, innostivat tuolloin arkkitehteja. Myös kaupunkisuunnittelu rupesi palvelemaan ihmistä. Liikennöintiä tehostettiin ja teollisuus- sekä asuntoalueet sijoitettiin entistä selkeämmin eroon toisistaan. Kaupungista tehtiin rakenteeltaan niin väljä, että tuuli ja aurinkokin pääsivät sen kaduille asumaan.

Ja minnepä muualle Suomen ensimmäiset funkkisrakennukset olisi rakennettu kuin juuri Turun seudulle. Paimion parantolasta (1933) tuli Aallon pääteos. Se lukeutuu myös eurooppalaisen modernin arkkitehtuurin kärkitöihin ja käy hyvästä esimerkistä tyylisuunnan taustalla vaikuttaneesta ajattelusta: parantolasta haluttiin luoda ennenkaikkea elämänmyönteinen sairaalaympäristö tuberkuloosipotilaille. Parantolan arkkitehtuurissa otettiin huomioon mm. valon, ilman ja hygienian ensisijaisuus taistelussa sairauden voittamiseksi aikana, jolloin antibiootteja ei vielä oltu keksitty.

Yhtenä Turun arkkitehtuurin ylpeyden aiheena on myös Aallon suunnittelema Turun Sanomien toimitalo (1930) aivan torin lähellä. Vaikka Aalto olikin suomalaisen funktionalismin suurin nimi, on syytä muistaa, että Suomesta löytyi samaan aikaan muitakin hyviä arkkitehteja. Mutta Alvar Aalto -muistelot on hyvä aloittaa v. -29 mainostornin rekonstruktiosta. Suuntaa siis kulkusi torille!

Tuire Junnonaho

tuire junnonaho

alanavigaatio