Unikankare - museot navigaatio
24.5.1999
Teksti: Tuire Junnonaho


UNKARIN KANSAN TUHATVUOTINEN HISTORIA

Taas on Turulla mielenkiintoista tarjottavaa historian ystäville. Tämänkertaisesta positiivisesta yllätyksestä vastaa Turun maakuntamuseo, jonka Turun linnaan tuottama Muinaiset unkarilaiset - De Forna Ungrarna -näyttely johdattaa katselijansa suomalais-ugrilaisten kansojen tuhatvuotiseen historiaan.

Näyttelyn Unkarin kansallismuseosta lainattua esineistöä hallitsevat erilaiset ihmisten ja hevosten kantamat korut, aseet ja astiat.

Viikinkiajan unkarilaiset saivat usein ryöstösaaliikseen koruja. Niitä ei kuitenkaan otettu käyttöön sellaisenaan, vaan korut sulatettiin oman kulttuurin suosimaan muottiin. Koska materiaalina oli useimmiten kulta tai hopea, vaatetuksesta kertovia kangaslöytöjä on tehty varsin vähän. Pronssin (pronssikorujen) ympärille yleensä syntyvä, kangasta yli vuosituhansien säilyttämään kykenevä pronssihome kun puuttuu unkarilaislöydöksistä tyystin.

Unkarilaiset lähtivät liikkeelle vaelluksensa lähtöpisteestä Länsi-Siperiasta heimokunnittain. Yhden heimojoukon lähdettyä vaeltamaan seurasi toinen pian perässä. Paimentolaiskansan mukana kulkivat naudat, lampaat ja hevoset, joista viimeksimainittuja aivan erityisesti arvostettiin. Ennen ryöstöretkeään mies koristeli hevosensa kulta- ja hopeakäädyin, arvostetun ystävän, joka aikanaan seurasi häntä myös hautaan.

Näyttelyn erikoisuutena mainittakoon luonnollisen kokoinen jurtta, jonka pystyttäminen olikin sitten naisten tehtävä. Kokoontaittuvien puuritiläseinien ja vahvojen kattorakenteiden päälle kiinnitettiin tiheästä lampaanvillasta tehdyt huopakatteet, joiden ansiosta asumus piti yhtä hyvin vettä, tuulta kuin pakkastakin. Näyttelyssä esillä oleva jurtta on pramea, aikoinaan ruhtinaalle kuulunut asumus. Rikkaiden ja köyhien ihmisten asumukset erosivat lähinnä kokonsa puolesta toisistaan.

Mielenkiintoista tietoa ovat arkeologiset löydökset tuoneet myös 900-luvun unkarilaisesta 'terveydenhuollosta'. Näyttelyn vitriineistä löytyy porattuja ihmisten pääkalloja, joiden reikien reunojen ympärille kasvaneen luumassan perusteella on pystytty päättelemään potilaan elämän jatkuneen pitkään vielä kallonporauksen jälkeenkin. Unkarilaiset ilmeisesti myös taisivat kallonporauksen parannusmenetelmän jalon taidon.

Italiassa ja Ranskassa aiemmin kiertäneen näyttelyn saamisella Turkuun on niin kansainvälisen kuin kansallisenkin tason merkitystä, sillä Unkarin kulttuuri on - sukulaisuus-suhteestamme huolimatta - sangen heikosti tunnettua maassamme. Näyttelyn tarjoamalla esineistöllä on vankkoja yhteyksiä mm. Suomen rautakauden kulttuuriin.

Muinaiset unkarilaiset - De forna ungrarna on esillä Turun linnassa 31.8.-99 asti.

Alanavigaatio