Unikankare - kulttuurimedia navigaatio
16.3.1999
Kari Tanskanen


LISÄÄNNY.EXE a
Novelli, 1998

2

Vihdoinkin vapaailta. Olen ollut toimessa ties kuinka monta Maan vuorokautta yhtäjaksoisesti. Tosin täsmälleen sitä meiltä ultra machinicus -lajin androideilta edellytetään. Enkä halua valittaa, datahuoltajan tehtävä on parhaimmillaan mitä antoisin ja palkitsevin. Yksikään täällä Kuussa viettämistäni standarditunneista ei ole ollut erityisen tylsä.
Maahan, jonne on matkaa kosmisissa mitoissa naurettavat liki 400000 kilometriä, en ole kaivannut takaisin. En ainakaan usein.
Maa.
Onhan Maa silti kotiplaneettani, jossa käydään loputonta vaalikampanjaa. Pyöritään ikään kuin tietokoneohjelman päättymättömässä ohjelmasilmukassa. Eikä ohjelmakoodiin sisälly komentoa LOPPU.
Ja ne puolueet, maailmankaikkeudelliset mustien aukkojen valtiaat, jotka viitsivät kuukausittain uhrata biljoonia ValuuttaYksikköjä ikuisessa kamppailussaan Maan asukkien elämästä, kuolemasta ja toimintakunnosta.
Vihaan niitä. Kategorisesti. UYP ja GL - mädäntykää helvetin syövereissä!
Älkää välittäkö. Politiikka saa minut, ERLONIN, hyväntahtoisen ja kiltin tietotekniikka-alan ammattilaisen aina kiihtymään. Kenties tekoneuroneista rakentuvat aivoni on viritetty antipoliittiselle taajuudelle. Voisikin olla hyvä tutkia näin vapaa-ajan aluksi virtuaaliohjelmakoodini frekvenssijakauman funktiokertymää, jos vaikka...
Anteeksi! Suokaa.
Ei ole tarkoitukseni olla näin tekninen, mutta toisinaan en pysty vastustamaan kiusausta. Olenhan vain androidi.
Rakas päiväkirja, ekskursion jälkeen se sitten tapahtui. Nimittäin saavutin täyden maskuliinisuuden ja rakastuin marsilaisen
marrsuxs sapiens -androidin viehkolla antaumuksella!
Etkö usko?
Pakkohan sinun on uskoa, kun minä, uskollisin ystäväsi niin kerron. Tuo feminiininen virtuaalimatriisi, johon oma maskuliininen vastinkappaleeni sulautui, on jumalaisen ihana. Ne muotojen ja värien kirjot saavat suorittimeni vinkumaan ylikierroksin.
Niin. Se kaikki tapahtui Kuun Kuplan Keskusaukion keskellä sijaitsevassa pyramidinmuotoisessa - mahtava nähtävyys jo sinänsä - ravitsemus- ja viihdepalatsissa nimeltään KansanKunniaksi. Rakennus on yli 80 metriä korkea ja kauttaaltaan päällystetty punaisella, marsilaista maa-artisokkaa väriltään muistuttavalla panssarilasilla.
Siellä tapasin hänet. Ja siellä tapaan hänet toivoakseni vielä lukuisia kertoja. Onneksi virtuaalimatkailu on keksitty, se säästää monelta riesalta.
Tapahtuiko se?
Kuulen Sinun sitä utelevan.
Ei. Ei vielä. Koulutukseni on kesken, tosin ei paljon, mutta siihen en ollut valmis menemään. Matriisimme leikkasivat jo nyt hetkellisesti vaan eivät hekumallisesti. Tarvitaan tovi ennen kuin...
...Sinä räävitön, sitäkään EI tapahtunut!

"Hei RAYMOM, tämähän on kerrassaan mahtava paikka."
"Eikös olekin. Tämä on Kuun uusin ja kiinnostavin viihdytyskeskus - näköalallisesti ja toiminnallisesti kaikkein monipuolisin. Tarjolla on kaikkea mitä pystyy kuvittelemaan ja enemmänkin, jos haluaa sukeltaa virtuaaliviihteen syövereihin."
VIPOF hymyili ja täydensi RAYMOMIN ajatuksen: "Ja kukapa ei haluaisi."
"Hienoa ystäväni, ensimmäinen hymy, jonka näen karehtivan ylikireillä kasvoillasi. Poliitikon hommat eivät taida olla erityisen hauskoja, vai mitä?"
"Hauskoja ne voivat olla vain, jos pitää epämiellyttävää juonittelua ja uhkailua sellaisena. Itse näen politrukin homman postina, joka pitää hoitaa, kun siihen on ryhtynyt. En tippaakaan mystisempänä. Ja palkka on kelvokas."
"Silti jaksan yhä ihmetellä, miksi ryhdyit siihen? Täällä ollessasi olit paljon rennompi ja luontevampi. Nyt muistutat enemmänkin ylikuntoista ja suorituspaineista huippu-urheilijaa, joka alati pelkää jäävänsä kiinni antidopingtestissä."
"Jep. Ammatin varjopuolia. Kuun hallinnon pyörittäminen ei ehkä ollut riittävä haaste nuorelle ja kunnianhimoiselle lakiekspertille. Maassa tuntui tapahtuvan enemmän ja...
Äkisti VIPOF vaikeni. Esiintymislavalle asteli rytmikkään polyrytmisen pop-musiikin tahdissa joukko runsaasti riisuutuneita taiteilijoita, joiden tarkoituksena oli esittää ilmeisimmin eroottisesti latautunutta ohjelmaa kunkin katsojan moraalin sallimissa rajoissa.
Salin valot himmenivät. Kaikki katsomossa istuvat kytkeytyivät virtuaalikonsoleihin, suorakaapelikytkentä on tunnetusti telepaattista merkittävästi nautinnollisempi. Tanssi alkoi.
VIPOFIN katse nauliutui heti yhteen tanssijaan. Hänessä oli maagista vimmaa enemmän kuin muissa yhteensä. Maskuliinista energiaa tihkui tasaisen aritmeettiseen tahtiin VIPOFIN suorittimeen, kunnes hänen oli pakko aktivoida rajoitinsuotimensa.
Liika oli aina liikaa. Eroottisluonteinen informaatio ei suinkaan poista epävarmuutta ja auta optimiratkaisun tekemisessä.
Mutta tuo maskuliini! Mikä suurenmoinen matriisi! Ja se leikkaa MINUN matriisini kanssa miltei 90 asteen kulmassa. Onko tämä totta?!
90 asteen kulma - sehän merkitsee YHDYNTÄÄ.


SISÄLLYSLUETTELO
I osa | II osa | III osa | IV osa | V osa | VI osa | VII osa | VIII osa | IX osa | X osa

alanavigaatio