Unikankare - kulttuurimedia navigaatio
27.4.1999
Kari Tanskanen


LISÄÄNNY.EXE a
Novelli, 1998

8

Kello oli 23.14 lopettaessani ateriani Punaisen Pyramidin giganttisessa RavintolaMaailmassa sijaitsevassa HampurilaisPaikassa. Pyyhkäisin vielä majesteettisen mömmömajoneesin rippeet leukapielestäni.
RAYMOM.
RAYMOM!
Ei helvetti. Siinä hän äkisti seisoi edessäni pöyhkeänä, humaltuneena, haavoitetun oloisena ja kehtasi tuntea minut!
"NO mutta, eikösh she ole vanha kunnon ERLON!"
Vilkaisin ympärilleni, yritin kätkeä liki universuminkokoisen inhoni tuolta paskiaiselta. En halunnut ruveta väkivaltaiseksi, sillä fyysinen koskeminen toiseen androidiin johtaisi automaattisesti matriisin alustamiseen eli muinaisella NAHKAkielellä kuolemaan.
"Tarjoatko yhden SHUPERHampurilaishen, et kai shinä ENÄÄ kanna kaunaa menneishtä?"
"Miksi kantaisin", tiuskaisin, "olenhan sentään säilyttänyt itsekunnioitukseni paiskimalla päivästä toiseen tylsistyttäviä rutiinihommia, joista minun on kiittäminen vain ja ainoastaan sinua, poliitikon retale!"
"No no, ERLON parahin, joshtainhan minunkin on leipäni revittävä ja politiikka on usheimmiten shangen antoishaa ja tuottoishaa. Ainakin paremmin palkattua kuin eshimerkikshi datahuoltajan puuhashtelu kaikenkarvaishten konsholien kimpushsha."
Etuosioni alkoi kuumeta. Matriisini ärsytysrajoitin, jota olin joutoaikana viritellyt, kesti vielä toistaiseksi. Kuinka kauan?
"Olet shangen hiljainen, ERLON, mishtä moinen vaishuush? Eikö voitaishi lyödä kättä päälle ja unohtaa menneet? Uskoishin pyshtyväni tarjoamaan shinulle data-ashentajan hommia, kiinnoshtaishiko shinua Riga XV, sinne on matkaa vain rapiat 786 valovuotta.......... hehheh...pääshishit eroon - jopa minushta."
"Tosi humoristista", huomautin sarkastista sävyä tavoitellen," tarjouksesi panee oikein kiemurtelemaan hörönaurusta."
"Arvashinhan, että olet huumorishandroideja. Toshiasiashsha tarvitshishin yhden vashtuullani olevan konsholini huoltamishta, josh shinulla shattuishi olemaan aikaa."
"Ja missähän tämä konsoli mahtaa sijaita, jos saan luvan kysyä?", olin enemmän kuin ärtynyt. RAYMOM vaikutti kuitenkin hyvin oudolta, paljon oudommalta kuin edellistapaamisella...
"Täällä...ootash hetki...jepsh...oliko she 12. kerrosh...kyllä...ja huone oli muishtaaksheni A454...joo niin she oli. Mitäsh shanot, kelpaakosh pimeänä korvattava exh tempore -keikka? ValuuttaYkshikköjä, niitä meikällä piishaa!"

VIPOF lötkötti kahden istuttavalla, upottavan pehmeällä baarituolilla ja joi. Joi unohtaakseen ja toivoi juomalla unohtavansa...RAYMOMIN, koko universumin - UYP:n, jopa edustamansa GL:n.
Vaalit, hän huomasi ajatustensa kiertäneen takaisin vyyhden ytimeen, lienevät jo hävityt. Viimeinen virtuaaliskannaus ennen äänestystä oli antanut selvästi ymmärtää, että nöyryyttävä 2,7 prosenttiyksikön tappio olisi tuloillaan. VIPOFIN puolueen tulevaisuus näytti lohduttomalta. Lohtua - sitä hän kaipasi.
"Tarjoilija, samanlainen."
Serviisiandroidi epäröi. Hänen mielestään baarituolilla röhnöttävä asiakas oli turvottanut matriisiaan jo riittävästi.
"Madam, olette mielestäni nauttinut riittävästi 98,2-Humalletta täksi kerraksi. Suositan 100-Selvinnettä, se auttaa tasapainottamaan matriisinne ionitaseen normaalilukemiin."
VIPOF hurjistui:" Ionitaseen! Oletteko olevinanne joku ärsyttävän nokkava virtuaalilavakoomikko! Antakaa se saamarin pullote ja vähän äkkiä! Ette taidakaan tietää ken olen..."
"Minä tiedän kuka olet, rakkaani!"
/
VIPOF käännähti tuolillaan täydet 180 astetta.
Tuo ääni, tuo ylijumalainen, tuo svengaava ääni!
Voiko se olla...anna sen olla, anna sen selventää humalainen matriisini, anna minun kaikki rikkomukseni ja lukuisat pahat aikeeni anteeksi.
JILOIM istahti VIPOFIN viereen ja nyökkäsi tarjoilijalle. "Yksi PerusSooda ja 100-Selvinne triplana, kiitos."


SISÄLLYSLUETTELO
I osa | II osa | III osa | IV osa | V osa | VI osa | VII osa | VIII osa | IX osa | X osa

alanavigaatio