unikankare_kirjallisuus (4K) navigaatio
14.12.2010
Teksti: Karoliina LaaksoKuvat: Anneli Perkiö


HYLLY ON LASTATTU LOUNAIS-SUOMELLA
Lounaissuomalainen kirjallisuus löytyy nyt keskitetysti Kansallisesta kirjakaupasta

Turun Kansallisen kirjakaupan Linnankadun myymälässä julkistettiin virallisesti 2.12. Lounais-Suomen kirjahylly, jonka tarkoituksena on koota kätevästi yhteen paikkaan lounaissuomalaisten kirjailijoiden tuotantoa. Kirjahyllyä oli suunniteltu pitkään, mutta se saatiin vihdoin toteutettua kulttuuripääkaupunkivuodeksi. Mukaan on päässyt kirjoja laidasta laitaan, niin kansakunnan suosikkeja kuin omakustanteitakin.

ki_Kirjahylly (69K)Hankkeen takana on Lounais-Suomen kirjailijat ry, jonka puheenjohtaja Roope Lipasti kiitteli Kansallista kirjakauppaa kirjahyllyn mahdollistumisesta. - Tämä on kulttuuriteko. Ehkä turkulaiset löytävät näin paremmin paikalliset kirjailijat. Finlandia-ehdokkaiden lisäksi julkaistaan paljon sellaisia kirjoja, jotka saavat vähemmän huomiota, ja tällainen kirjahylly auttaa pienkustantamoja sekä pienilevikkisiä kirjoja.

- Yhteistyö paikallisten kirjailijoiden kanssa ei suinkaan ole meille uusi asia, mutta kirjahyllyajatus oli tuore ja mielenkiintoinen, joten halusimme ehdottomasti olla siinä mukana. Samalla se on yksi tapa, millä me osallistumme kulttuuripääkaupunkivuoteen, sanoo puolestaan Kansallisen kirjakaupan markkinointijohtaja Tuula Korte.

Vuoden kirjasatoa

Kirjahyllyn julkistamisen yhteydessä pidettiin vuotuinen Lounaasta tuulee -tilaisuus, jossa kirjailijat esittelivät uutuusteoksiaan. Mukana oli monia paikallisia kirjailijoita ja runoilijoita, joiden teoksia voi käydä tutkailemassa lounaissuomalaisesta kirjahyllystä.

Uutuuskirjojen teemat liikkuvat mm. nyky-yhteiskunnan ongelmakohdissa ja historian hämärämmissä tapahtumissa. Edellä mainittuja teemoja on käsitellyt esimerkiksi ruotsiksi kirjoittava Henrik Jansson, jonka teos Brev från Bar Aurora on kritiikkiä markkinatalouden kääntöpuolesta ja syrjäytyneistä ihmisistä. Runon muodossa samoista asioista kirjoittaa Mika Kivelä, jonka uusi kokoelma Haudattu käsittelee myös synkeämpiä aiheita päihdeongelmista väkivaltaan - huumoria kuitenkaan unohtamatta.

Eeva Nikoskelainen, Bori Hurtta ja Harri Raitis.Yhteiskunnallisissa ja eettisissä aiheissa pysytään edelleen Eeva Nikoskelaisen faabelissa Kolopallomaalaisia, joka kertoo eläinkunnan "hylkiöistä", kuten citykaneista, supikoirista, ketuista ja variksista, ja symbolisella tasolla samalla maahanmuuttajien asemasta Suomessa. - Toivon, että lukija innostuisi kirjan kautta eettisiin pohdintoihin, Nikoskelainen sanoo. Koko ensipainoksen tekijänpalkkion Nikoskelainen aikoo lahjoittaa Turun eläinhoitolan hyväksi.

Eläinten ja syrjäytyneiden asialla kertoo olevansa myös loimaalainen runoilija Juha Kaarsalo, jonka ote asiaan on lempeän sarkastinen ja mustalla huumorilla varustettu, rakkauden ja panteistisen ajattelun innoittama. Hänen uusi teoksensa kantaa nimeä Metsien syvänteissä.

Reksi on homo, ja opettajat hullui -kirjasta tunnetuksi tullut eläkkeellä oleva opettaja Aino Kontula on jälleen käsitellyt koulumaailmaa uutuuskirjassaan Opettajan selviytymisoppi. Se on huumorilla höystetty tietokirja paitsi opettajille, myös oppilaiden vanhemmille. Teos perustuu Kontulan omiin kokemuksiin, ja se on näillä näkymin kirjailijan viimeinen koulumaailmaa ruotiva teos. - Luultavasti en kirjoita enää koulusta, mutta koskaan ei tiedä, Kontula naurahtaa.

Scifiä, kauhua ja historiaa

Historia-teemaa on käsitellyt tänä vuonna mm. Tapani Maskula, jolta on ilmestynyt teos Houkutuslintu. Maskula sai 1980-luvun lopulla harvinaisen tilaisuuden haastatella iäkkäitä turkulaisia sota-ajasta ja ns. vaaran vuosista. Tarinoista muodostui kollektiivisten muistikuvien lähde. Näistä Maskulalla on tekeillä trilogia, jonka ensimmäinen osa Houkutuslintu on. Toisen osan on tarkoitus ilmestyä ensi vuonna.

Tapani Maskula.- Turussa tapahtui sota-aikana asioita, joista ei ole kerrottu missään. On tärkeää tuoda esille, miten tavalliset ihmiset tuon ajan kokivat, Maskula sanoo. Hän kertoo, että osa haastatelluista oli järjestelmässä mukana, ja osa taasen sen ulkopuolella. - Trilogia perustuu luotettaviin ja itse tarkistettuihin tosiasioihin, mutta ne on dramatisoitu, jotta tunnelma välittyisi lukijalle. Pyrin pitäytymään tyylissä, jota käytettiin 1940-luvulla, Maskula jatkaa. Maskula raottaa teoksessaan salattua historiaa, jossa tulee ilmi, että Turku on ollut kauheuksien kaupunki ja alamaailman keskus. - Kaikissa ihmisissä on olemassa hyvä ja paha, myös rikollisissa, mutta paha saa meissä usein vallan, Maskula toteaa.

Romaanimuodossa historian tapahtumia tuo uudessa valossa esiin Harri Raitiksen Vakaumuksen tähden, joka on hänen neljäs Suomen poliittista historiaa käsittelevä kirjansa. Uuden teoksen tapahtumat sijoittuvat Suomeen, Viroon ja Neuvosto-Karjalaan. - Valitsin sellaisen ihmisen näkökulman, joka tekee päätöksiä, vaikuttaa monien elämään ja voi vastata hengellään päätöksistään. Tarinan päähenkilö on todellinen, Raitis kertoo. Raitiksen mukaan kaunokirjallisuudessa on käsitelty hyvin vähän Itä-Karjalan oloja ennen toista maailmansotaa, ja se vähä, mitä on kirjoitettu, on ollut vääristeltyä propagandaa. - Todellisuus ei ollut se, mitä neuvostokarjalaisessa kaunokirjallisuudessa on kerrottu, vaan nälkää, kurjuutta ja kuolemaa. Vähemmistökansat eliminoitiin, ja suomalaisia teloitettiin ampumalla niskaan. Onnekkaimmat pääsivät vankileireille, joissa saattoi selvitä hengissä, Raitis valottaa.

Kevyempää luettavaa edustaa mm. Tarmo Pyykkösen Tummanpunaista sadetta, joka yhdistelee scifiä, dekkaria ja ihmissuhdedraamaa. - Kirja on kepeä, letkeä ja nopeasti purtavaa kamaa, kirjailija kertoo. Romaanin teemana on muutos, ja miten ihmiset siihen suhtautuvat. Olipa kyse sitten evoluutiosta, korkeimman johdatuksesta tai ilmastonmuutoksesta. - Toiset odottavat katastrofia, toiset messiasta, ja tavallinen kansa katsoo Big Brotheria, kärjistää Pyykkönen.

Harri Kumpulaisen Turbator-kustantamo edustaa ansiokkaasti turkulaisia pienkustantamoja.Mika Terhon matkakertomus Ghana yhdistelee sujuvasti leijonia, prostituoituja, elefantteja ja taksikuskeja. Terho toteaa, että Ghana päättää pidemmän vaiheen hänen elämässään, jonka aloitti vuonna 2004 Afrikan päiväkirja. - Ghana on lähellä sydäntäni, sillä tein sitä kolmen vuoden pätkissä ja välillä koko tiedosto hävisi tietokoneeltani. Ajattelin, että siinä meni kolme vuotta tekstiä avaruuteen, joten olen tosi iloinen, että sain kirjan ylipäätään valmiiksi, Terho kertoo.

Kauhukirjailija Boris Hurtalta on tänä vuonna ilmestynyt kolme teosta: Suomen historiaan sijoittuva mystinen novelliteos Noidan nahka, antikvariaatinpitäjä V. Valdemar Rydbergistä kertovien novellien kokoelma Valdemarin kirja sekä Kaksi kaupunkia, Laitila ja Somero, johon Hurtta on kirjannut omakohtaisia kokemuksia ja lievästi ilkeämielisiä huomioita näistä paikkakunnista, joita hän ei edes pidä kaupunkeina.

Lounais-Suomen kirjahylly julkistettiin sattumoisin samana päivänä, kun maamme merkittävin kirjallisuuspalkinto. Finlandia-palkinto meni Teos-kustantamon Mikko Rimmiselle ja se yleensäkin lisännyt isojen kustantamojen kirjamyyntiä. Turku puolestaan on tunnettu monista pienkustamoistaan ja Lounais-Suomen kirjahyllyn eräänä ideana onkin osaltaan edistää myös marginaalisempien kustantamojen myyntiä. Mm. Harri Kumpulaisen pienen Turbator-kustantamon kirjailijoita edustivat julkistustilaisuudessa Tapani Maskula ja Boris Hurtta - Harri Raitis ja Mika Terho puolestaan ovat yhtä lailla turkulaisen Enostonen kirjailijoita.


alanavigaatio1 (1K)